Varhaiskaalipihvit pekonin ja hunajan kanssa

Tämä on ehkä kesän helpoin ruoka. Aktiivinen kokkausaika on muutamia minuutteja ja aineksia ei tarvitse edes mittailla. Törmäsin siis tänään netissä punakaalipihveihin, joissa oli käytetty maustesekoitusta oliiviöljyyn sekoitettuna. Itselläni oli jääkaapissa valkokaalia ja ajattelin, että sitä voisi soveltaa ja käyttää mausteena kuminaa, jolla tykkään maustaa kaalia muutenkin. Uusi haku netissä osoittikin, että Martha Stewartilla oli käynyt mielessä ihan sama ajatus. Noh, minä tein näin...

1 varhaiskaali (riittää noin viiteen pihviin)

vastajauhettua mustapippuria

suolahiutaleita

kuminaa

voita

Lisäksi:

1 pkt pekonia

juoksevaa hunajaa

silputtua lehtipersiljaa

Leikkaa varhaiskaali reilun sentin vahvuisiksi viipaleiksi, myös reunapalat voi käyttää. Asettele kaalipihvit uunipellille leivinpaperin päälle. Jauha pihveille muutama pyöräytys mustapippuria ja ripottele päälle hiukan suolahiutaleita ja vähän reilummin kuminansiemeniä.

Leikkaa jokaisen kaalipihvin päälle hyvin ohut siivu voita.

Paahda 200 asteisessa uunissa noin puoli tuntia kunnes kaali saa hiukan väriä. Kokeile haarukalla, että pihvit ovat riittävän pehmeitä. Paistoaika riippuu pitkälti siitä miten tiivistä kaali on. Pihvejä ei tarvitse kääntää paiston aikana.

Paahda pekoni rapeaksi omassa rasvassaan kuumalla pannulla. Nosta talouspaperin päälle valumaan ja jäähtymään.

Ota valmiit kaalipihvit uunista, murenna (tai leikkaa) pekoni pieneksi silpuksi ja ripottele pihvien päälle. Valuta pihivien ja pekonin päälle hieman hunajaa ja viimeistele lehtipersiljasilpulla. 

Kaalipihvit maistuvat hyville myös ilman pekonilisuketta.

Kesäkurpitsaa, sitruunavinegretteä ja manchego-juustoa

Jaa-a. Taas tuli kokeiltua kesäkurpitsaa. Ja joo - edelleenkään itse kesäkurpitsa ei maistu millekään. Tämä oli kuitenkin loistava yhdistelmä. Tuo sitruunavinegretti oli todella hyvää ja sitä pitää käyttää jatkossakin. Maistuisi varmaan hyvälle ainakin porkkanan seurassa.  Vinegretin ja juuston yhdistelmä hiukan arvelutti, mutta yhdistelmä oli todella hyvä. Manchegon lisäksi kokeilin parmesanilla ja sekin on hyvä vaihtoehto. Ohje löytyi food52-sivustolta. Tuon alla näkyvän isoimmankin ufo-kesäkurpitsan oli tarkoitus päätyä salaattiin, mutta siinä oli hiukan liikaa siemeniä.

 1 vihreä keskikokoinen kesäkurpitsa

1 keltainen keskikokoinen kesäkurpitsa

nippu retiisejä

puolikas punasipulista tai salottisipuli

1 valkosipulinkynsi

1 rkl hunajaa

2 rkl shamppanjaviinietikkaa

1 dl oliiviöljyä

1 sitruunan kuori raastettuna

4 rkl sitruunanmehua

suolaa

vastajauhettua mustapippuria

1 - 2 dl manchegojuustoa raastettuna

puoli ruukkua minttua

Leikkaa kesäkurpitsat ja retiisit mahdollisimman ohuiksi siivuiksi. Kesäkurpitsat voi leikata myös mandoliinilla. Retiisit/mandoliini-yhdistelmä on turhan vaarallinen sormille. Mandoliinilla leikatessani käytin toiseksi ohuinta siivuvaihtoehtoa.

Laita viipaleet tarjoilukulhoon ja sekoittele.

Hienonna sipuli ja valkosipuli mahdollisimman pieneksi.

Sekoita kulhossa hunaja, shamppanjaviinietikka ja sitruunamehu. Lisää lopuksi oliiviöljy koko ajan sekoittaen. Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää mukaan hienonnettu sipuli ja valkosipuli sekä raastettu sitruunankuori.

Sekoita vinegretti kesäkurpitsa-retiisiviipaleiden sekaan. Sekoittele kevyesti.

Viimeistele juustoraasteella ja mintunlehdillä.

Kesäkurpitsanuudeleita, sitruunaista lehtikaalipistaasipestoa ja kirsikoita

Jaa-a. Enpä olisi lyönyt vetoa sen puolesta, että tämän kesän lempiruokaani kuuluisi kesäkurpitsa millään muotoa. Kesäkurpitsa kun ei tosiaankaan kuulu lempikasviksiini. Se ei maistu millekään ja on lisäksi kuivakkaa. Sitkeästi sitä kuitenkin ostan ja kokeilen erilaisia kesäkurpitsareseptejä, joista osa on ollut ihan hyviä. Kokeiluhetkellä olen ajatellut, että tätä voisi tehdä toistekin, mutta eipä sitten kuitenkaan ole tullut tehtyä. Tämä on nyt sitten ihan ensimmäinen kesäkurpitsaresepti, josta voisin 100% varmuudella sanoa, että teen toistekin ja vielä tänä kesänä. Ihan siitä syystä, että: 1) kesäkurpitsanuudeleita on helppo ja nopea tehdä ja ne näyttävät kivoille, 2) sitruunainen lehtikaalipesto on kesäisen raikasta ja 3) kirsikat ovat vaan niin hyviä.

2 keskikokoista kesäkurpitsaa

puoli ruukkua lehtikaalia (tai pari isoa lehteä)

puoli ruukkua basilikaa

sitruunan kuori raastettuna (puolet pestoon, puolet koristeeksi)

2 tl sitruunanmehua

puolikas valkosipulinkynsi

reilu desi kuorittuja pistaasipähkinöitä

0,5 dl oliiviöljyä

suolaa

mustapippuria

1 dl tuoreita kirsikoita

Paahda kuoritut pistaasit (käytin valmiiksi kuorittuja, suolaamattomia pistaaseja) kuivalla pannulla, kunnes ne saavat hieman väriä. Jätä pistaasit jäähtymään.

Halkaise kirsikat ja poista niistä kivet.

Tee kesäkurpitsoista nuudeleita julienneraudalla tai mandoliinilla.

Ruukkulehtikaalia ei tarvitse esikäsitellä ja siitä voi käyttää myös varret. Laita ruukkulehtikaalin lehdet ja varret sellaisenaan tehosekoittimeen.

Jos käytät isoja lehtikaalin lehtiä, irroita niistä kova lehtiruoti. Kuumenna kattilassa hieman vettä kiehuvaksi. Laita lehtikaalin lehdet kiehuvaan veteen noin 30 sekunniksi - minuutiksi. Siirrä ne kiehuvasta vedestä jääveteen, jotta ne eivät kypsy liikaa. Kuivaa lehdet ja laita ne tehosekoittimeen.

Laita tehosekoittimeen myös basilikanoksat, puolikas valkosipulinkynnestä, puolet raastetusta sitruunankuoresta, sitruunanmehu ja oliiviöljy. Jätä paahdetuista pistaaseista reilu ruokalusikallinen koristeeksi ja lisää loput tehosekoittimeen. Sekoita pesto tasaiseksi tahnaksi. Mausta pesto suolalla ja mustapippurilla.

Laita kesäkurpitsanuudelit kulhoon ja kaada mukaan pesto. Nostele sekaisin kahdella haarukalla tai kevyesti sormin. Annostele nuudelit kulhoihin, rouhi päälle loput pistaasit, ripottele päällimmäiseksi sitruunankuoriraastetta ja kirsikanpuolikkaat.

Tarjoile heti.

Ohje: Ashley McLaughlin